Armont Moschino

KTK-II, KV-II

Nimi:	Armont Moschino	Rekisterinumero:	VH17-031-0645
Syntymäaika:	02.11.2017	Ikä:	8v
Rotu:	suomalainen puoliverinen	Omistaja:	VRL-08204, Crossroad Stallions
Sukupuoli:	ori	Kasvattaja:	Armont Stud
Väri:	ruunikko	Painotus:	kouluratsastus
Säkäkorkeus:	162cm	Koulutustaso:	Grand Prix

Saavutus myönnetty 20.03.2018
Rakenne: 10, Käynti: 3, Ravi: 1, Laukka: 4, Lisäpisteet: 3,
Suku: 1.0, Yhteensä: 22.0 p. // KV-II

Saavutus myönnetty 20.05.2019
18 + 18 + 18 + 18 = 72p. // KTK-II

Luonne

Armont Moschino, eli tutummin vain Mosse, on rehti ja reipas puoliveriori, jonka kanssa ei varmasti tule tylsiä päiviä. Mosse vaatii kohtuullisen pitkän tutustumisajan, jotta tarpeeksi vahva luottamusside muodostuu, mutta tämän jälkeen elämä orin kanssa on helpohkoa. Hevosesta saa todella mukavan kisa- ja treenikumppanin, kunhan siihen jaksaa käyttää tarpeeksi aikaa ja tehdä sen eteen töitä.

Hoidettaessa Mosse on pirteä ja se kannattaakin sitoa kiinni, ettei ala kauhea hyörinä ja pyörinä. Hoitotoimenpiteet sujuvat yleensä rauhallisesti ja helposti ja ori vain tutkii tarkasti hoitajan tekemisiä. Varustaminen onkin sitten aivan toinen juttu. Ensinnäkin, ori vihaa päähän koskemista, joten suitset ovat ongelma. Samoin suojien laitto, sillä silloin hevonen nostelee jalkojaan vimmatusti. Molemmissa, tosin paremmin jälkimmäisessä, tapauksissa kuitenkin yleensä auttaa tiukka käskytys ja varustajan reippaus.
Talutettaessa Mosse on myös erittäin pirteä ja se meinaa liikaa innostuessaan lähteä käsistä. Orin kanssa tulee edetä reippaasti, ilman mitään kummempia koukkailuja, jotta sen kanssa on mukava mennä eteenpäin. Tiukka käskytys on myös tässä tilanteessa kovin kätevä asia, jos Mosse lähtee rynnimään tai poukkoilemaan sivulle.

Ratsastettaessa ori on vauhdikas, mutta rehti hevonen, joka ei anna mitään ilmaiseksi. Tutun vakioratsastajan ratsastamana ori on paljon helpompi, mutta uusi tuttavuus joutuu tekemään paljon enemmän töitä. Mosse omaa komeat ja lennokkaat, tasaiset askellajit, joissa on mukava istua vaikka ilman satulaa. Hevonen jaksaa työskennellä pitkäjänteisesti ja jos ratsastaja haluaa sen toistavan samaa asiaa vaikka kymmenen kertaa ja tekee työtä sen eteenm ori kuuntelee ja tekee työtä käskettyä. Kerta kerralta aina tarkemmin. Mosse rakastaa pieniä irtiottoja arjesta ja pitkät laukkapätkät pellolla ovat orin mielestä maailman parasta. Kesällä totta kai myös polskuttelu lähilammella.

Sukuselvitys

i. Fn Cortados fwb, rn, 163cm KTK-II	ii. Villeneuve fwb, prn, 166cm	iii. Honorant fwb, mrn, 163cm
		iie. Indiana fwb, rnkm, 163cm
	ie. Clarinette fwb, mrn, 160cm	iei. Wildfeuerholst, trn, 165cm
		iee. Comtesse fwb, vprn, 170cm
e. High Society fwb, 160cm, rtkm KRJ-II	ei. High Motion fwb, rt, 160cm	eii. Weltrang tprn, 164cm
		eie. High Cast vprt, 156cm
	ee. Alpenblume old, rnkm, 160cm	eei. Reglaments rnkm, 162cm
		eee. Amulett rn, 160cm

isälinja - Cortados emälinja - High Society

Jälkeläiset

00.00.0000 o/t. Varsan nimi (e. Emän nimi) meriitit

Kilpailutulokset

VSN-näyttelyt
00.00.0000 - - , tuom. ,

NJ-näyttelyt
20.01.2018 - Auric Dressage - Puoliverioriit, päätuom. Vibaja, irtoSERT
31.08.2019 - Susiraja - Puoliveriset, päätuom. Lissu T., irtoSERT
05.07.2020 - Safiiritiikerin Kilpailukeskus - Orit, päätuom. Terhi, irtoSERT

Valmennukset

25. marraskuuta 2018 - kouluvalmennus, Marcus Lehto (kirjoittanut omistaja)
Voi jes, pikkuveljeni valmennus. Vakiovalmentajamme ei päässyt tällä kertaa tulemaan sairastapauksen vuoksi ja jouduin tyytymään veljeni valmentamiseen. Ei siinä, Marcus oli taitava siinä mitä teki, mutta kun sitä intoa ja virtaa riitti hieman liikaakin. Ja mies kehitti aina kaikenlaisia outoja tehtäviä pääni menoksi. No, saa nähdä mitä tästäkin tulee. Hoidin Mossen kuntoon ja lähdin taluttamaan oria kohti maneesia, jossa Marcus minua jo odottelikin.

"Hyi perkele tuolla on kylmä!" huudahdin kun astuimme hevosen kanssa maneesiin. Marcus vain nauroi ilkikurisesti ja astui muutaman askeleen taaksepäin, etten läppäisisi miestä. Nappasin viltin orin selästä ja laitoin sen maneesin katsomoon odottamaan lähtöä takaisin talliin. Nousin satulaan pienten säätöjen jälkeen ja aloitimme alkuverryttelyt. Verryttelyjen aikana Marcus kertoi, mitä tuleva valmennus pitäisi sisällään. Yllätyin, ei kummallisia tehtäviä, vaan ihan kaikenlaista peruskauraa. Vau!

Aloitimme itse valmennuksen muutamilla pohkeenväistöillä ja taivutuksilla, joka jälkeen siirryimme passagen ja piaffen maailmaan. Ori suoritti annetut tehtävät hyvin ja se kuunteli minua yllättävänkin tarkasti. Montaakaan asiaa ei tarvinnut toistaa sen takia, että olisi mennyt huonosti. Ori veti lähes joka kerta tehtävät kerralla läpi. Mosse liikkui todella lennokkaasti ja sen kanssa oli todella mukava tehdä töitä. Kokonaisuudessaan valmennus meni muutenkin hyvin ja ori eteni reippaasti ja komeasti. Oli tämä Mosse vain todella komea ja loistava ostos. En kadu hetkeäkään sitä päätöstä.

Päiväkirja

13. kesäkuuta 2019 - omistaja
Huhhuh mitkä ilmat. Tuskailimme tallilaisten kanssa 30 asteen helteessä, eikä oreillakaan ollut järin helppoa. Päätinkin, että nyt lähdetään pienellä porukalla uittamaan hevosia. Mukaan lähtivät Anu ratsunaan Mosse, Jacob Kornilla ja minä Cocolla. Orikolmikko tuli yleensä hyvin toimeen, joten huolta mistään orimaisista kiistoista ei juurikaan ollut. Oli niin kuumakin, että minusta tuntui hevosten olevan kyllästyneitä tekemään yhtään mitään liikoja uurastuksia. Laitoimme hevoset reippaasti valmiiksi ja lähdimme tallustamaan läheiselle lammelle.

Yllättävää kyllä oreilta löytyi energiaa hieman kisailla ja otimmekin pienen laukkapätkän metsän siimeksessä. Siellä olikin yllättävän miellyttävä lämpötila, sillä metsä oli varjoinen, eikä aurinko päässyt kunnolla porottamaan selkiimme. Lammelle päästyämme hevoset selvästikin tiesivät, mitä oli luvassa, sillä kolmikko olisi halunnut juosta suoraan veteen. Jouduimme kuitenkin hieman toppuuttelemaan innokkaita oreja, sillä aioimme ottaa satulat pois. Teimme tämän mahdollisimman nopeasti, etteivät orit hermostuisi.

Kaikilla meillä kolmella oli ihan superhauskaa ja olimme kaikki kyllä aivan märkiä uittotuokion jälkeen. Vesi viilensi mukavasti, mutta samalla se oli silti mukavan lämmintä. Hyiseen veteen en olisi suostunut kastamaan edes varpaita! Orit olivat hyvinkin tyytyväisen oloisia pienestä uintikierroksesta ja selvästi niiden olokin helpottui. Ne roiskivat menemään ympäriinsä ja kaikki uskalsivat käydä syvälläkin vedessä. Mitä meidän rakkaille mammanpojille on tapahtunut? Päätimme lähteä takaisin tallille päin, kun olimme syöneet pienet eväsleipämme. Hevoset olivat rentoja ja ne lähtivät mielellään takaisin tallille. Aurinko kuivatti meidät täysin matkan aikana, vaikka matka ei järin pitkä ollutkaan.

Hoidimme hevoset kuntoon ja veimme ne takaisin tarhoille nauttimaan kesäisestä säästä, joka varmasti loppuisi pian. Vaikka ei se siltä kyllä tuntunut juuri sillä hetkellä. Laitoin hommien jälkeen kahvit tippumaan ja nappasin hätävarapiilosta meille pullaa palanpainikkeeksi.

21. marraskuuta 2018 - omistaja
Tänään ajattelin, että ottaisimme Mossen kanssa pienen irtioton arkeen ja lähtisimme maastoon viimeisille laukoille ennen lumen tuloa. Toisaalta, ei ollut todellakaan selvää, milloin sitä lunta todella tulisi, joten ehkä me pääsisimme vielä uudestaankin ennen hankilaukkojen sesonkia. Mosse oli pirteän oloinen, kun hoidin sen kuntoon ja varustaminenkin onnistui lähes ilman tappelua. Ehkä ori arvasi, että nyt mennään pitämään hauskaa. Veljeni Marcus oli luvannut lähteä hevosellaan Taolla mukaan. Tao oli myös puoliveriori, aikalailla saman ikäinen kuin Mosse ja se oli yhtä pirteä ja vauhdikas. Tao oli asunut meillä Crossroadissa pari yötä kilpailujen takia ja tämä olisi viimeinen päivä, kun ori olisi tallilla.

Lähdimme matkaan pienesti purevaan pakkaseen iloisin mielin. Aurinko paistoi ja kävi pieni viima. Orit olivat innoissaan ja vauhtia piisasi jo heti alkumaastosta. Saimme Marcuksen kanssa pidätellä hevosia, etteivät ne olisi lähteneet kisaamaan. Vasta pellolla antaisimme orien laukata sydämensä kyllyydestä. Toisaalta, ei tämän kaksikon saisi antaa mennä täysiä. Ruumiitahan siinä tulisi. Saavuimme pellolle ja sanoin uhkarohkealle Marcukselle, että ei päästäisi Taoa menemään liian lujaa. Veljeni nyökkäsi, mutta näin virneen miehen kasvoilla. Huhheijaa mitähän tästä tulisi. Yllätyin kuitenkin, koska Marcus pidätteli Taoa hyvin ja laukkahetkemme oli mukava, eikä tarvinnut pelätä henkensä puolesta. Molemmat hevoset nauttivat täysin rinnoin ja tallille palasimme kaikki neljä täysin kunnossa ja voimat lopussa.