Labyrint pKH

KTK-III

Nimi:	Labyrint pKH	Rekisterinumero:	VH18-035-0093
Syntymäaika:	15.08.2017	Ikä:	9v
Rotu:	connemara	Omistaja:	VRL-08204, Crossroad Stallions
Sukupuoli:	ori	Kasvattaja:	Kultahuisku
Väri:	ruunikonkimo	Painotus:	kenttäratsastus
Säkäkorkeus:	136cm	Koulutustaso:	Helppo

Saavutus myönnetty 20.12.2018
16 + 18 + 16 + 16 = 66p. // KTK-III

Luonne

Labyrint pKH, tutummin vain Late, on reipas ja valloittava connemaraponiori Kultahuiskusta. Ponin kanssa ei tule varmasti tylsiä päiviä, mutta sen kanssa pääsee viettämään myös todella hempeitä ja hellyyttäviä hetkiä. Late on aina kaipaamassa rapsutuksia tai makupaloja, ja jos ei niitä saa, alkaa kevyesti tönimään käsittelijäänsä.

Hoidettaessa Late on pirteän oloinen ja tutkailee tarkasti hoitajan tekemisiä. Ori kannattaa sitoa kiinni, sillä ponilla on tapana hieman steppailla ja hyöriä ja pyöriä. Näin ei ainakaan tapahdu vahinkoja. Kaikki hoitotoimenpiteet ja varustamiset sujuvat hyvin ja Late jaksaa odottaa kärsivällisesti, että lähdetään liikkeelle. Huonoina päivinä, joita orilla on todella harvoin, suojien laittaminen voi olla hieman vaikeata. Tällöin ori nostelee jalkojaan ja tönii varustajaansa. Tähän yleensä auttaa pieni rapsutteluhetki taikka sitten tiukka käskytys.
Talutettaessa ori etenee reippaasti, mutta ei rynni. Se ei jää matelemaan tai tuijottelemaan ympäristöään. Ponilla on tapana hörähdellä jokaiselle vastaantulijalle, mikä piristää monen päivää.

Ratsastettaessa Latesta huomaa, että se on todella monipuolinen ratsu. Ori on kenttäpainotteinen ja se taitaa lähes mitä tahansa. Ori omaa mukavat ja komeat askeleet ja sen selässä on mukava istua vaikka ilman satulaa. Late jaksaa työskennellä todella pitkäjänteisesti ja se kuuntelee tarkasti ratsastajan jokaista ohjetta. Esteillä ponista löytyykin vähän lisää vauhtia ja sitä saa pidätellä hieman enemmän. Kun poni on rauhoittunut tarpeeksi, se hyppää hyvällä tyylillä ja todella tarkasti. Poni on rohkea etenijä, mutta vaatii myös rohkean ratsastajan, ettei se ala epäröidä. Ori löytää hienosti oikean ponnistuskohdan ilman apua. Maastossa Late rakastaa maastoesteitä ja pitkiä, vauhdikkaita laukkapätkiä. Ori ottaa kaikki haasteet vastaan ja kapeammatkin esteet se hyppää tarkasti ja rohkeasti.

Sukuselvitys

i. Jack Flash conn, mkm, 153cm	ii. Brooke's Pompeii conn	iii. Super Sonoma conn
		iie. Lovely Dorrie conn
	ie. Yesterday's Nightmare conn	iei. Novicot Nightconn
		iee. In to The conn
e. Labyrint Amaryllix conn, 140cm	ei. Daniel HÖRN conn	eii. Lillebror conn
		eie. Sjöjungfru conn
	ee. Bark Jama conn	eei. Gnälla Gnägga conn
		eee. Nimfo Noon conn

isälinja - Jack Flash emälinja - Labyrint Amaryllix

Jälkeläiset

00.00.0000 o/t. Varsan nimi (e. Emän nimi) meriitit

Kilpailutulokset

VSN-näyttelyt
00.00.0000 - - , tuom. ,

NJ-näyttelyt
14.07.2020 - Safiiritiikerin Kilpailukeskus - Connemarat, orit, päätuom. Terhi, irtoSERT

Late kilpailee porrastetuissa kenttäratsastuskilpailuissa. Hevosella on 1180.18 pistettä kenttäratsastuksessa ja se on tasolla 3 / 2

Valmennukset

10. marraskuuta 2018 - maastoestevalmennus, Liisa (kirjoittanut omistaja)
Ihana 54-vuotias Liisa oli lupautunut tulemaan valmentamaan minua ja Latea maastoesteille. Liisa oli todellinen konkari kenttäratsastuksessa, mutta ei enää itse kovinkaan paljoa hevosen selässä ole käynyt pienen onnettomuuden jälkeen. Onneksi tietotaito ei koskaan katoa, varsinkin kun nainen on valmentanut monen monta ratsukkoa huipulle asti.

Liisa saapui Crossroadiin noin kello 14 ja aloitimme heti alkuverryttelyt. Late tuntui olevan täynnä energiaa ja se ei millään olisi malttanut pysyä housuissaan. Ori varmaan arvasi, mitä olimme menossa tekemään. Ihme kyllä poni kuunteli todella hyvin, vaikka olikin hieman vauhdikas. En antanut sille liikaa siimaa, joten sain pidettyä orin hyvin aisoissa. Verryttelyjen jälkeen oli aika suunnata maastoesteille.

Päivän aiheena olivat kapeat tarkkuusesteet ja mietin mitähän tästä oikein tulisi. Luotin kuitenkin siihen, että Late rauhoittuisi ja saisin pidettyä sen kurissa. Olin oikeassa. Ori hyppäsi ensimmäisen esteen yli hieman hätäisesti, mutta jo heti seuraavalla se uskoi minua ja hidasti hieman vauhtia. Ponnistuskohtaa ei ollut vaikea löytää ja poni hyppäsi aivan esteen keskeltä. Liisa kehui meitä, mutta totta kai aina oli parantamisen varaa. Late eteni reippaasti ja rohkeasti, mutta todella tasaisesti, joten minuakaan ei mietityttänyt, missä ojassa tai puskassa oltaisiin seuraavaksi.

Kokonaisuudessaan valmennus sujui hyvin ja Liisa auttoi meitä todella paljon eteenpäin. Lateltakin oli puhti pois, kun palasimme tallille ja palkitsin sen pienellä leivänpalalla, kun kukaan ei huomannut.

Päiväkirja

20. marraskuuta 2018 - omistaja
En voinut uskoa silmiäni, kun astuin ulos tallista pieneen pakkaseen. Late kirmaili pitkin pihaa loimi aivan vinossa. Parahdin ja huudahdin tallin ovelta veljelleni Marcukselle, että tulisi äkkiä auttamaan. Olimme nimittäin huomannut, että Latea ei todellakaan saanut helposti kiinni, varsinkin jos ori kävi liikakierroksilla. Marcus tuli nopeasti ulos ja minä olin jo työn teossa.
"Tule perkele tänne Late!" huudahdin orille, kun se kolmannen kerran juoksi aivan ohitseni. Marcus kiikutti minulle riimunarun ja kävi avaamassa erään läheisen tyhjän tarhan portin. Ajattelin, että jospa ori juoksisi suoraa sinne, mahdollisesti ohitseni. Minua vain mietitytti, oliko ori niin tyhmä.

No, olihan se. Voi meidän Latea. Menin tarhaan seisomaan ja Marcus yritti ohjata oria minua kohti. Yhtäkkiä ori kirmasi aivan toiseen suuntaan, teki äkkikäännöksen ja lähti laukkaamaan minua kohti. Sydämeni hakkasi, mutta pysyin paikoillani. Kunhan ori olisi tarhan sisäpuolella, yrittäisin rauhoitella ponia tai pahimmassa tapauksessa väistää. Late onneksi pysähtyi saman tien, kun se tajusi Marcuksen laittaneen portin kiinni.
"Kiinni jäit!" naurahdin orille, joka katsoi minua hölmistyneenä, vaikkakin viekkaana.
"Taisi olla päivän treeni siinä, vai mitä oot mieltä?" Marcus kysyi ja vastasin, että todellakin. Pääsisi ori jäähylle talliin. Ei vaan, poni olisi joka tapauksessa tullut sisälle muutaman muun hevosen kanssa. Nappasin ponin riimunarun päähän ja lähdimme tallia kohti. Luojan kiitos matka sujui mutkitta ja Latekin tuntui olevan jo hieman lopussa. Hyvä niin, ettei alkaisi esimerkiksi tuhoamaan karsinaansa.