Secret Kepler Kern

KTK-III

Nimi:	Secret Kepler Kern	Rekisterinumero:	VH15-012-0436
Syntymäaika:	09.07.2015	Ikä:	12v
Rotu:	hollanninpuoliverinen	Omistaja:	VRL-08204, Crossroad Stallions
Sukupuoli:	ori	Kasvattaja:	Keskeneräinen
Väri:	rautias	Painotus:	kouluratsastus
Säkäkorkeus:	163cm	Koulutustaso:	Grand Prix

Saavutus myönnetty 20.10.2019
15 + 17 + 15 + 16 = 63p. // KTK-III

Luonne

Secret Kepler Kern, tutummin vain Keppo, on kuuliainen ja taitava koulupainotteinen hollanninpuoliveriori. Ori on yleisesti ottaen reipas ja motivoitunut hevonen, mutta välillä se osaa olla oikea kiukkupylly. Orista saa kuitenkin mahtavan kisa- ja treenikaverin, kunhan sen kanssa jaksaa kasvattaa luottamusta ja tehdä töitä sen eteen.

Keppo rakastaa pitkiä harjaussessioita ja yleensä sen silmät tutun hoitajan kanssa lumpsuvat taukoamatta. Vieraamman hoitajan kanssa ori seuraa tarkasti hoitajan jokaista liikettä ja on hieman varautunut. Vastaan se ei kuitenkaan mihinkään sano, eikä varustamisessakaan ole yleensä ongelmia. Välillä orille on hieman vaikeata saada suitset päähän, mutta silloin sillä onkin hirveä kiukutus.
Talutettaessa ori etenee reippaasti, mutta ei rynni. Tammojen eksyessä tallille, alkaa Keponkin hormonit hyrräämään ja totta kai sitä haluaisi mennä neitokaisia moikkaamaan. Tällöin vaaditaan tiukkaa otetta riimunarusta ja määrätietoisuutta.

Ratsastettaessa Keppo on helposti motivoitavissa, varsinkin kun tekee harjoituksia monipuolisesti. Vieraamman ratsastajan kanssa Keppo on hieman työläämpi, sillä se ei haluaisi alistua uuden ihmisen tahtoon. Orilla on erittäin komeat ja lennokkaat liikkeet ja sen menoa on mukava seurailla. Ori jaksaa treenata vaikka kuinka ja kauan ja yleensä hevosen mielestä treenataan aivan liian vähän. Mitä mielekkäämpää tekemistä, sen motivoituneempi ori selvästi on. Maastoillessa ori käyttäytyy hyvin ja rakastaa pitkiä laukkapätkiä yli kaiken.

Kilpailutilanteessa ori on yleensä rauhallinen, eikä vähät voisi välittää ihmisten riemunkiljahduksista tai muustakaan melusta. Sen sijaan muut hevoset ovat hieman ongelmallisempia. Keppo haluaisi moikata kaikkia ja ilmoittaa kyllä kovaan ääneen, jos on esimerkiksi sidottuna johonkin niin, ettei näin tapahdu. Itse suorittamisessa ei onneksi ole ongelmia ja hevonen keskittyy tekemiseen täysillä. Lastaaminen sujuu yleensä moitteetta, varsinkin jos taluttaja kantaa herkkuja mukanaan.

Sukuselvitys

i. Top Secret II kwpn, rt, 163cm KRJ-II	ii. Nashgard kwpn, trt, 164cm	iii. Fabiano
		iie. Golden Star
	ie. Tribute kwpn, rt, 161cm	iei. Agent 007
		iee. Luckystar
e. Vanilla Venus kwpn, 166cm, km KRJ-II, KWPN-II, VPVL-II, YLA2	ei. Velvet kwpn, rnvkkkm, 169cm	eii. Night Flight kwpn, rn, 171cm
		eie. Nougat kwpn, vkk, 170cm
	ee. Tequila Sunrise Sun kwpn, mkm, 165cm	eei. Baxter Beau kwpn, mvkkkm, 168cm
		eee. Marshmallow Sun kwpn, m, 164cm

isälinja - Top Secret II emälinja - Vanilla Venus

Jälkeläiset

00.00.0000 o/t. Varsan nimi (e. Emän nimi) meriitit

Kilpailutulokset

VSN-näyttelyt
00.00.0000 - - , tuom. ,

NJ-näyttelyt
31.08.2019 - Susiraja - Puoliveriset, päätuom. Lissu T., irtoSERT

Keppo kilpailee porrastetuissa kouluratsastuskilpailuissa. Hevosella on 7099.82 pistettä kouluratsastuksessa ja se on tasolla 10 / 10

Valmennukset

27. kesäkuuta 2019 - kouluvalmennus, Henry Miller (kirjoittanut omistaja)
Oli aivan mielettömän kuuma päivä ja toivoin vain, ettei maneesin viilennys juuri tänään kuolisi. Viilennysmasiina oli jo viikon ajan pitänyt kummallista ääntä ja olinkin tilannut heti uuden asennuksineen, joka olisi ensi viikon keskiviikkona. Sinne asti piti siis pärjätä ja helle oli lähes sietämätön. Toivon mukaan se ei juuri nyt posahtaisi, sillä minulla ja Kepolla oli Henry Millerin pitämä kouluvalmennus, jota olin odottanut jo kauan. No, piti vain toivoa parasta.

Lähdimme Kepon kanssa verryttelemään maneesiin. Ihana viileys syöksyi kasvoilleni, kun avasin oven ja menimme reippaasti sisään, ettei ihana viileys karkaisi. Henry odotti meitä jo sisällä ja alkuverryttelyjen aikana mies kertoi hieman valmennuksen kulusta. Verryttelyissä Keppo tuntui liikkuvan jouhevasti ja lennokaasti, ilman mitään jumeja tai muuta kömpelyyttä. Ei sillä, että Keppo olisi joskus kömpelö. Ehei, ori liikkui aina moitteettomasti, ellei jokin ollut vikana! Olin maininnut Henrylle, että orin kannalta on parasta, jos harjoitukset ovat monipuolisia ja mielekkäitä. Näin pysyy meidän molempien mielenkiinto yllä.

Itse valmennuksen aloitimme pienellä askellajiharjoituksella, joka teki hyvää meille molemmille. Olimme keskittyneet lähinnä passageen sun muihin hömpötyksiin ja perusharjoitukset olivat jääneet vähemmälle. Teimme muutamaa pysähdystä ja peruutusta ja niistä lähdettiin eri askellajeissa liikkeelle. Henry oli todella tarkka siitä, että emme lipsuisi harjoituksien aikana missään asiassa ja huomasi, että hän oli yhtä pikkutarkka kuin minäkin. Hienoa, nyt kumpikaan ei olisi tyytyväinen... Teimme harjoituksia monipuolisesti ja tuntui, että ori nautti tekemisestä. Niin nautin kyllä minäkin, että ei siinä. Keppo liikkui lennokkaasti, mutta hallitusti ja Henry sanoikin, että sitä oli ilo katsella. Vaikka olihan sitä aina jotain sanottavaa jostakin pikkuasiasta. Hyvä vain, että oli tarkka mies valmentamassa!

Päiväkirja

13. helmikuuta 2019 - omistaja
"Voi herranjumala mikä keli!" lähes huudahdin, kun astuin talliin kauheasta lumimyrskystä. Työntekijämme Mari vain katsoi ja yritti pidätellä naurua minun näyttäessä aivan lumiukolta.
"Perkeleen perkele", mutisin kävellessäni toimistoon ja huikkasin Marille laittavani kahvia tulemaan. Odotin kuumeisesti kengittäjää saapuvaksi ja minua mietitytti, miten hän pääsisi tallille asti. Lunta oli satanut koko yön ja aamun ja sitä oli jo miljoona metriä. No, kaippa hän ilmottaisi, jos ongelmia tulisi. Tänään olisi vuorossa Zeron ja Kepon kengitys. Vakiokengittäjällämme oli ollut juuri kahdelle aikaa tässä välissä ja loput hän hoitaa seuraavan kahden päivän aikana. Luojan kiitos meillä on vakiokengittäjä!

Kävin valmistelemassa Zeron ja Kepon ennen kengitystä. Molemmat orit piti tuoda ulkoa sisälle. Voi raasuja. Kun hain orit, olivat molemmat sen näköisiä, että "akka perkele jos vielä kerrankin laitat meidät ulos tällaisessa kelissä, saat kenkää". Molemmat orit olivat erittäin onnessaan, kun pääsivät sisälle lämpimään ja kuivaan. Zeron vuoro oli ensin, joten nappasin sen käytävälle hieman siistittäväksi. Siinä samassa kengittäjämme paukahtikin tallin ovista sisälle kiroten aivan samaa kuin minä aikaisemmin. Nyt se olin minä, joka pidätteli naurua.

Veimme Zeron kengityspajalle ja ori meinasi pistää vastaan tätä epäilyttävää ulos menoa. Saimme kuitenkin tapeltua hevosen pajalle asti ja työ sai alkaa. Kengityksen aikana kävin hoitamassa rauhallisen ja rennon oloisen Kepon siistimpään kuntoon. Ori lähes torkkui, kun harjailin sitä, joten toivoin parasta. Ehkä hevonen nukkuisi myös kengityksen ajan. Se oli kuitenkin turha toivo. Vein Kepon pajalle ja sehän heräsi niin, ettei millään olisi malttanut pysyä paikallaan. Loppujen lopuksi työ saatiin hoidettua hyvin ja reippaasti loppuun asti ja pääsi Keppokin takaisin talliin syömään päiväheiniään.